17.5.2006

Eikö taloustiede ole tiede?

"Näkymättömän voimaan uskoo myös nykyinen markkinatalous. Moraalifilosofi ja kansantaloustieteen isä Adam Smith (1723-1790) tarjosi aikoinaan näkymätöntä kättä talouden ohjaajaksi, ja samaa tuntuvat tarjoavan markkinaliberalistit tänään. Antaa markkinavoimien jyllätä, niin kyllä näkymätön käsi pitää lopusta huolen. Smithin mukaan omaa etuaan tavoittelevat yksilöt varmistavat kansakunnan menestyksen ja hyvinvoinnin. Yksityinen ahneus muuttuu yhteiseksi onneksi.

Antropologit antavat piut paut Smithille ja hänen hengenheimolaisilleen. Ihmislajin menestys ei ole perustunut itsekkyyteen, ahneuteen ja veriseen kilpailuun, vaan avuliaisuuteen, sosiaalisuuteen ja vastavuoroisuuteen. Nousimme luomakunnan ykkösiksi vasta, kun tajusimme yhteistyön hyödyt. Suosittelen markkinauskovaisille oppitunteja antropologiasta."


Ylläoleva teksti on napattu uusimman Tiede-lehden (4/2006) pääkirjoituksesta. Lopussa oli vielä viittaus kyseisessä lehdessä olevaan artikkeliin, jossa käsiteltiin ihmisen yhteistyökyvyn merkitystä lajimme säilymiselle.

Joskus on tosiaankin ihan käsittämätöntä, kuinka huonot tiedot suomalaisilla on markkinataloudesta. Jopa ihan aikuisilla tiedelehtien päätoimittajilla.

Ei kai se nyt niin vaikeaa voi olla pohtia miten näkymätön käsi toimii? Tai ymmärtää, ettei itsekkyys, ahneus ja kilpailu, sekä avuliaisuus, sosiaalisuus ja vastavuoroisuus ole mitenkään välttämättä vastakkaisia?

Asiahan on niin, että yhteisöissä elävien yksilöiden on varsin kannattavaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Yhdessä tekemällä saavuttaa paljon enemmän kuin yksin näpertelemällä. On itsekästä tehdä yhteistyötä.

Entäs sitten verinen kilpailu? Kilpailuttaminen sitä, että valitaan se paras yhteistyökumppani muiden yksilöiden joukosta. Samalla pyritään myös itse viestittämään että "minun kanssani kannattaa tehdä yhteistyötä", eli kilpaillaan muiden kanssa. Se, joka kykenee kilpailuttamaan tehokkaimmin, eli valitsee itselleen parhaimmat yhteistyökumppanit, sekä myöskin vakuuttaa heidät siitä, että itse on myöskin oivallinen yhteistyökumppani, pääsee elämässään varsin pitkälle.

Miettikääpä nyt itsekin, kumman kanssa olisitte mieluummin tekemisissä, avuliaan ja sosiaalisen tyypin vai ilkeän ja muista välittämättömän? Suurin osa valitsee sen mukavemman.

Markkinatalous on ainoa talousjärjestelmä, joka antaa puitteet tällaiselle. Se antaa yksilöiden itse valita parhaimmaksi katsomansa yhteistyökumppanit. Suunnitelmatalous puolestaan lähtee siitä, etteivät ihmiset tiedä omia preferenssejään, tai ainakin tietävät niin huonosti, että valtion on päätettävä asioista heidän puolestaan. Tämä johtaa siihen, että yksilöt joutuvat tuottamaan sellaista mitä kukaan ei välttämättä halua, yhteistyössä kaikenlaisten ikävien ihmisten kanssa, koska valtio, väkivaltamonopolinsa uhalla, pakottaa heidät siihen. Se johtaa resurssien tehottomaan käyttöön, josta seuraa tietenkin inhimillistä kärsimystä.

Tässä olen sitten tietenkin tarkoittanut yhteistyöllä kaikenlaista yksilöiden välistä kanssakäymistä, kaupankäynnistä ihmissuhteisiin ja kulttuuriin. Ihmiskunnan keskinäiset vuorovaikutussuhteet ovat niin monimutkaisia, ettei suunnitelmatalous edes kykenisi mitenkään ottamaan niitä huomioon (tutustukaa esimerkiksi talouslaskun ongelmaan).

Ja mitä antropologiaan tulee, ei se ole mitenkään tuntematonta nykypäivän "markkinauskovaisille". Herra päätoimittaja ei vain ole tainnut viitsiä ottaa selvää asioista. Kenties ideologisista seikoista johtuen? Mikäli jatkamme hänen ajatuksen kulkunsa seuraamista, "koska markkinauskovaiset eivät ole tutustuneet antropologiaan, he ovat väärässä", päätynemme toteamaan, että hän kannattaa suunnitelmataloutta. Minua tosin kiinnostaisi tietää, millä tavoin muka suunnitelmatalouden kannattajat ovat tutustuneet antropologiaan.

Mikäköhän auttaisi siihen, että taloustieteen perusteet alettaisiin tuntea paremmin Suomessa? On tosiaankin aika surullista jos edes tiedelehden päätoimittajakaan ei tunne niitä.

Eikö taloustiedettä tosiaankaan pidetä tieteenä?

16.5.2006

Haatainen vastustaa ihmisoikeuksia

Kaleva kertoo, kuinka muutama päivä sitten Ruotsin tasa-arvoministeri Jens Orback oli vierailulla eduskunnassa sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen kutsumana.

Aika puistattavaa lukea kuinka Orback vertaa nykyaikaista prostituutiota 1800-luvun orjakauppaan. Aivan kuin täysi-ikäisten ihmisten täysin vapaaehtoinen kaupankäynti ja palvelustenvaihto olisi millään tavoin verrattavissa julmasti ja väkivaltaisesti tapahtuneeseen työhön pakottamiseen. Ja ei, kyseessä ei ole se, että Orback vastustaisi vain sellaista prostituutiota, jossa prostituoidut ovat pakotettuja. Hän tosiaankin väittää, että kaikki prostituutio on sellaista. Vinkki: Sihteeriopistosta voi käydä lueskelemassa suomalaisesta prostituutiosta. Samoin Sallin kotisivuilla on ihan mielenkiintoista juttua. Vahtikoiran blogipostauksen kommenteista löytyy myös prostituutiotutkija Anna Kontulan kommentti kuinka Pro-tukipisteen tietoon on tullut neljä tapausta, joissa on epäilty ihan oikeaa ihmiskauppaa (joskaan aikaväliä hän ei mainitse). Näistä kolme asiakkaan ilmoituksesta. Jos osto kriminalisoidaan, kukaan ei varmasti ilmoittaisi tällaisesta.

"...yksikään prostituoitu ole ryhtynyt myymään itseään vapaaehtoisesti, kun syissä on menty syvälle."

Eipä tietenkään, jos kysymys on ollut jotain tyyliin "olisitko prostituoitu, jos saisit saman verran rahaa tekemättä mitään?" Esittämällä kysymyksen melkein minkä tahansa muun ammattikunnan edustajalle saataisiin varmasti aivan samanlaisia vastauksia. Kukapa nyt töihin menisi, jos olisi jokin helpompi tapa saada rahaa?

Huomionarvoista on tietenkin se, että Orback ei kiinnitä mitään huomiota siihen, kuinka Suomen valtio orjuuttaa ihan oikeasti kymmeniä tuhansia ihmisiä vuosittain. Kenties siksi, koska nämä orjuutetut ovat miehiä? Veikkaisin syyn olevan ainakin osittain siinä, koska prostituution kielto on hyvin pitkälti feministien vaatimus. Orjuuden kauhistelu prostituutiopropagandassa on vain retoriikkaa. He eivät selvästikään ole kiinnostuneita oikeasti orjuuden lopettamisesta.

"...sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen (sd) mukaan seksin osto ei ole ihmisoikeus. Hänen mielestään seksin ostokiellon lisäksi tarvitaan tukea prostituoiduille, jotta he pystyvät irrottautumaan prostituutiosta."

Mikäli seksin osto ei ole ihmisoikeus, ei tietty seksin myyminenkään voi olla. Mutta koska seksin myyjät ovat useimmiten naisia, ei tästä tarvitse välittää, vaan sen sijaan heille täytyy antaa tukea (kenellekään ei tietenkään ole tullut mieleen, että myöskin puutteessa eläviä miehiä voisi auttaa).

Asiahan on kuitenkin niin, että sekä seksin osto että myyminen ovat perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Prostituutio on aikuisten välistä kanssakäymistä, joka ei vahingoita kumpaakaan (päinvastoin, siitä on kummallekin osapuolelle hyötyä). Eikä siitä tietenkään aiheudu mitään haittaa muillekaan ihmisille (ellei oteta huomioon feministien ja kukkahattunatsien moraalista närkästystä - ja sitähän ei tietenkään oteta huomioon).

Koen melko pelottavaksi sen, että ministeri kertoo julkisuudessa vastustavansa ihmisoikeuksia. Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on jo mennyt, mitäs seuraavaksi?

2.5.2006

Vappuhuliganismia

Ei voi kuin ihmetellä kuinka omaperäisellä tavalla jotkut keksivät vastustaa globalisaatiota, kaupallisuutta ja kapitalismia. Ensin marssitaan pitkin kaupunkia ja heitellään lasipulloja ympäriinsä ja rikotaan ikkunoita. Sitten vähän poltellaan tavaroita kunnon kokossa ja kivitetään poliiseja ja palomiehiä. (HS)

Ensinnäkin koko EuroMayDay-mielenosoituksen teema, perustulo, oli hieman kummallisesti valittu. Perustulohan on nimenomaan kapitalistinen sosiaaliturvan muoto, koska siinä ihmiset saavat mahdollisuuden päättää itse omista asioistaan ilman holhousvaltion määräävää otetetta. Jos ei kiinnosta juosta luukulta luukulle hakemaan yksilöiden erilaisia elämäntilanteita huomioon ottamatonta sosiaaliturvaa, kannattaisi keskittyä vastustamaan suunnitelmataloutta. Jos ei kiinnosta olla alipalkatuissa pätkätöissä, kannattaisi keskittyä vastustamaan ay-mafiaa, joka on saanut Suomeen aikaan joustamattomat työmarkkinat (joka tarkoittaa siis sitä, että ihmiset joutuvat vastaanottamaan sitä työtä mitä sattuvat saamaan etenkin ns. low-skilled-aloilla).

Entä mitä ihmettä sitten koitetaan saada aikaan paikkojen rikkomisella? Kuulemma tarkoituksena on tuottaa yhteiskunnallisia konflikteja, koska muuten ei voida saada mitään kunnollista muutosta. Tarkoitus on herättää muut ymmärtämään, että yhteiskunnassa on "pahoinvointia". Mutta miten muut reagoivatkaan tähän? Jotenkin veikkaisin, että tämä johtaa pikemminkin poliisien valtuuksien kasvattamiseen kuin pätkätyöläisten aseman parantamiseen. Tämä mielessä, koko miekkarin PR oli toteutettu minusta suhteellisen surkeasti.

Viime vuonna tapahtuma sai myöskin aika absurdeja piirteitä kun mielenosoittajat kävivät pöllimässä Alkosta viinaa oikeuksien ja toimeentulon haltuunoton nimissä. Sen olisi vielä ehkä ymmärtänyt, jos he olisivat käyneet esimerkiksi jonkun ökyravintolan seisovasta pöydästä ruokaa kodittomille spurguille. Mutta että viinaa itselle? Se on merkki siitä, että halutaan pitää hauskaa muiden kustannuksella, ei mistään toimeentulon tai oikeuksien puutteesta. Eikä tietenkään pidä unohtaa sitä, että Alkohan on yksi holhousvaltiomme keskeisistä symboleista. Jos mielenosoittajat kerran vastustivat kapitalismia, oli aika kummaa, että he hyökkäsivät valtion kontrolloimaa myymälää vastaan. Eikös se ole nimenomaan sellaista, mitä he vaativatkin?

Tänä vappuna illemmalla tapahtumat saivat harvinaisen radikaaleja piirteitä. Porukka kerääntyi makasiineille ja alkoi polttamaan tavaroita. Kun palokunta saapui paikalle sammutushommiin, piti sitäkin alkaa kivittämään. Ja tietty poliiseja, jotka tulivat paikalle. Ei ole kovin usein Suomessa nähty sitä, että palokuntaa vastaan hyökätään.

Jotenkin tuntuu, että tällaisella toiminnalla ei ole minkäänlaista tarkoitusta saada parannettua kenenkään oloja. Sen sijaan kauniiden sanojen taakse piiloutumalla voi hyvällä omatunnolla leikkiä kovista ja riehua kännissä.

Muutama hieno kuva.

Edit 01:14 03052006:
Tulipa vielä mieleeni, että Philin tavoin myös minä pidän globalisaation vastustajia yleisesti ottaen melko rasistisina ja nationalistisina. Mikäli suomalainen työ on jotenkin sellaista, että sitä pitää suosia, tarkoittaa se, että ulkomaalainen työ on jotain mitä pitää hyljeksiä. Miksi pitää? No siksi, koska se on ulkomaalaisten tuottamaa. Ihmisten tuomitseminen alempiarvoisiksi yhtään millään tavoin syntyperän tai asuinpaikan perusteella on rasismia (tästä tosin voitaneen lukea pois lähiruokaideologia, jota kannatetaan vain ruuan kuljetusmatkojen takia; sen ongelmista joskus toiste).