4.4.2004

Kirkon liittoutuminen vasemmiston kanssa

Suomen sosiaalifoorumin ohjelmassa olisi eilen ollut seminaari Kirkot nousemassa uusliberalismia vastaan. Harmillista etten päässyt kuuntelemaan, olisi varmasti ollut hyvin mielenkiintoista. Puhumassa oli professori Ulrich Duchrow, joka on kirjoittanut yhdessä Franz J. Hinkelammertin kanssa kirjan Property for people, not for profit: Alternatives to the Global Tyranny of Capital. Kirja on ilmeisesti täyttä äärivasemmistolaista propagandaa markkinataloutta ja globalisaatiota vastaan.

"Tekijöiden mukaan tämän päivän uusliberaali kapitalismi johtaa sivilisaation väistämättömään tuhoon. Sotilaallisen imperiumin suojaama säännöstelemättömien markkinoiden globalisaatio köyhdyttää yhä laajempia inhimillisiä sektoreita ja tuhoaa niin luontoa kuin ympäristöäkin. Globalisoitu kapitalismi on lähtökohtaisesti elämän vastaista; voittojen maksimointiin pyrkiessään se eliminoi mahdollisuuden sitoutua elämän ylläpitämiseen."

Duchrow ja Hinkelammert kehottavat "elämää ylläpitävään Jumalaan uskovan kirkon" tuomitsemaan vapaan markkinatalouden ja tukemaan kommunisteja, eli "niitä liikkeitä ja tahoja, jotka pyrkivät vaihtoehtoisten taloudellisten mallien luomiseen". Kristinuskon näkökulmasta tämä on varmaankin aivan oikein. Jeesushan kehotti ihmisiä lahjoittamaan omaisuutensa pois (Matt. 19:16-24) ja jättäytymään Jumalan varaan elämään (Matt. 6:25-34). Olen useasti ihmetellyt kuinka kirkko on yhdistetty taloudellista vapautta kannattavaan oikeistoon. Jeesus oli kerjäämällä elävä anarkistihippi. Mikseivät nykyajan kristityt ole?

Asiaa on pohdittu viime aikoina muun muassa Talouselämässä ja Kauppalehdessä. Talouselämässä Pekka Seppänen analysoi kirkon toimintaa verraten sitä tähän samaan aikaan kuultuun "uusliberalistisen talouden" kritiikkiin.

"Kirkko pikemminkin ottaa oppia yrityksistä kuin toimii niille esikuvana, vaikka kirkon tehtävät ovat mahdollisimman kaukana yritysten tehtävistä. Kirkosta ei näytä olevan vastavoimaksi."

Viitaten Espoon piisan Mikko Heikan taannoiseen Hesarin artikkeliin, hän toteaa aivan aiheellisesti "kirkon on vaikea tuomita maallisen mammonan tavoittelua, sillä se itse tavoittelee samaa mammonaa veronkantajana ja sijoittajana". Puhuuko kirkko talouselämää vastaan sen takia, koska ei muuten saa tarpeeksi rahaa itselleen? Pitääkö talouden olla ohjattua siksi, etteivät rahat menisi sinne minne ihmiset haluavat niiden menevän, vaan sinne, minne kirkko haluaa niiden menevän? Siihen viittaisi liittoutuminen globalisaation vastustajien ja äärivasemmistolaisten kanssa.

Politiikkaan mukaan tulleessan kirkko astuu kuitenkin vaaralliselle alueelle. Mikä oikeus sillä on, yhteisöverosta osansa saavana, propagoida jonkin tietyn poliittisen aatteen puolesta? Mikko Ellilä kysyi aiheellisesti DEFENSin keskustelulistalla: "Onko oikein pakottaa yritykset maksamaan veroa järjestölle, joka levittää talouselämän vastaista kommunistipropagandaa?" Tähän olisi todellakin mielenkiintoista saada vastaus. Joskus erehdyin lähtemään kauppaan jonain kristillisenä juhlapyhänä, mutta koinkin karvaan pettymyksen kun se oli kiinni. Tästä lähetin kirkolle palautetta, ja vastaukseksi sain suunnilleen että kirkon täytyy pitää huolta tässä nykyajan kilpailuyhteiskunnassa että ihmisillä olisi aikaa levätä. Luultavasti samanlaista selittelyä tulisi yhteisöveron käyttämisestä kommunistipropagandaan. Kyllähän kirkko absoluuttisen totuuden tietävänä Jumalan edustajana osaa käyttää rahat ihmisten parhaaksi. Työläisten tuottamaa lisäarvoa riistävät kapitalistiyritykset eivät vain ymmärrä tätä, joten on täysin moraalista että kirkko ottaa heiltä rahaa ja käyttää niitä kapitalismin vastustukseen.

Mikko Rauhala on kysynyt kirkolta muutamaan otteeseen aiemmin lähes samaa asiaa: Avoin kirje Turun arkkipiispalle kirkon harjoittamasta varkaudesta

Ei kommentteja: